Makkosten asuinpaikkoja

Aulis Ojan vuonna 1937 laatiman sukuselvityksen mukaan Henrik Makkosen esi-isät asuivat vanhan Kerimäen alueella ainakin 1500-luvulta lähtien. Tiedossa olevat asuinpaikat sijaitsevat Hanhijärven ja Kupialan (nykyisin Haapala) kylissä. Nykyään Hanhijärvi sijaitsee Enonkosken kunnassa ja Kupiala Savonlinnan kaupungissa.

Makkosten ensimmäinen vaihe Hanhijärvellä

Hanhijärven kylä edusti alueelle tyypillistä mäkiasutusta, jonka kylät olivat muutaman talon muodostamia pikkukyliä. Kerimäen mäet ovat supra-akvaattista eli vedenkoskematonta aluetta, jonka maaperä on yleensä viljavampaa ja helpommin muokattavaa kuin usein suoperäisissä laaksoissa. Mäellä viljelykset ovat myös paremmin suojassa hallalta.

Yleiskartta asuinpaikoista Kerimäen - Rantasalmen alueelta (klikkaa suuremmaksi)

Vuoden 1664 maantarkastuksen mukaan Hanhijärven kylässä sijaitsi kaksi taloa, Heikki Hanhen ja Olli Hannunpoika Makkosen talot. Hannu Hannunpoika Makkonen oli luovuttanut talon pojalleen, 1630-luvulla syntyneelle Olli Hannunpoika Makkoselle, vuonna 1657.

On epäselvää, missä Makkosten 1600-luvun talo Hanhijärven kylässä sijaitsi. Lars Röösin laatima kartta on maantieteellisesti vain viitteellinen. Makkosten talo Hanhijärvellä 1700-luvun lopussa on sen sijaan paikannettavissa isojakoasiakirjojen avulla.

Hanhijärven kylässä sijaitseva Hannu Hannunpoika Makkosen talo vuonna 1644 Lars Röösin laatimassa maakirjakartassa (KA/MMHA C1:104). Kuva on linkki korkeampiresoluutioiseen koko kylän käsittävään karttaan funetin palvelimella.

Makkoset Kupialassa

Vuonna 1657 veljekset Olli ja Pekka Makkonen hankkivat itselleen Lauri Kupiaisen autioksi hylkäämän kahden ja puolen veromarkan talon Kupialan kylästä. Makkoset muuttivat Hanhijärveltä Kupialaan.

Makkosten talon paikantaminen nykykartalle Röösin kartan avulla on vaikeaa. Kupialan kylän isojakokartan avulla kylän vanhojen asuintonttien paikantaminen voisi onnistua helpommin. Kylän vanhimmat asuintontit saattavat sijaita nykyisten Kupialan ja Toivolan talojen paikalla, mutta ilman lisätutkimusta asiasta ei voi olla varma.

 

Kupialan kylän kolme taloa vuonna 1644 Lars Röösin laatimassa maakirjakartassa (KA/MMHA C1:133). Kuva on linkki korkeampiresoluutioiseen karttaan funetin palvelimella. Lauri Kupiaisen talo A on vasemmanpuolimmaisin.

Kerimäen historian mukaan osa Makkosista palasi Hanhijärvelle jo 1680-luvulla. Aulis Ojan tutkimusten mukaan Olli Hannunpoika Makkonen muutti takaisin Hanhijärvelle 1700-luvun alussa ja kuoli siellä vuonna 1709. Ollin veli, Pekka Makkonen, jäi viljelemään Kupialan tilaa.

Makkosten toinen asuinpaikka Hanhijärvellä on paikannettavissa isojakoasiakirjojen avulla. Vuonna 1782 tehtyjen isojakomittausten mukaan Hanhijärven kylän maat jaettiin neljän talon kesken. Talot kuuluivat Petteri Luostariselle (A), Matti Luostariselle (B), Leski Katarina Venäläiselle (C) ja Antti Makkoselle (D). Leski Katarina Venäläisen tiluksilla sijaitsi lisäksi Heikki Makkosen asuintontti.

Isojakoasiakirjojen Antti Makkonen on luultavimmin 1630-luvulla syntyneen Olli Hannunpoika Makkosen pojanpojanpojan vanhin poika (s. 1846) ja Henrik Makkosen (s. 1841) isoisän Niilo Makkosen (s. 1763) veli. Isojakoasiakirjojen Heikki Makkonen lienee Antin ja Niilon veli (s. 1753) tai setä (s. 1723).

Hanhijärven kylän maankayttötilanne vuonna 1782 (1803). Kuva on puhtaaksipiirros isojakokartasta "Karta öfver Hanhijärvi byamåls ägor, Kerimäki Sockns Kongl. Svenska del af Kuopio Län, Afmätte år 1782 af nu mera aflevne Premier Ingenieuren R. Hasselbladh samt Storskiftade år 1803 af G.R.Gahmberg" (KA/MMHA C1 26 : 1/1-6). Korkeuskäyrät on kopioitu digitaalisesta peruskartasta 1990-luvulta.

Hanhijärven kylän isojakokarttaan merkittyjen talojen C ja D paikalla sijaitsee nyt Rinteelän talo. Antti Makkosen asuintontti (D) on autioitunut.

Aulis Ojan mukaan Makkoset asuivat 1600-luvulla ja 1700-luvulla eri paikoissa Hanhijärvellä. Nopean kartta-analyysin perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Hannu Hannunpoika Makkosen tila vuonna 1644 sijaitsisi samalla paikalla kuin nykyinen Rinteelän tila ja Makkosten tilat 1700-luvun lopussa.

Asuintontin länsipuolella sijaitsevan peltoalueen muoto on lähes identtinen. Peltoalueen muodon säilyminen samanlaisena useamman vuosisadan ajan ei ole ihmeellistä, sillä peltoja reunustavat pellosta kerätyistä kivistä kasatut aidat.

Mustavalkoinen kartta on ote digitaalisesta peruskartasta 1990-luvulta. Peruskartan alle on asemoitu Hannu Hannunpoika Makkosen talo vuoden 1644 kartasta.

Lähteet:
Asko Mielonen 1993. Vanhan Kerimäen historia.
Perttu Peitsaran toimittamat otteet Aulis Ojan laatimasta sukututkimuksesta vuodelta 1937.
KA/MMHA. Kansallisarkistossa sijaitseva maanmittaushallituksen kokoelma.
Jyväskylän yliopiston WWW-julkaisu "Maakirjakarttojen historiaa"

Hilla Tarjanne 2002